Onkimonsaaren Kummitus

Mitä Koiton lukijat arvelevat kummituksista? Niin, ehkei niitä ole olemassa, mutta kerronpa tässä sentään illan ratoksi niitä parisen. Voipaalan Antti-poika pelkäsi kovasti kummituksia. Niitä hän näki jokaisessa pimeässä loukossa, joka metsän komerossa. Ja renkipojatkos tekivät hänelle kiusaa.

– Ethän sinä ole mies etkä Voipaalan Antti etkä mikään, kun et uskalla edes Onkimosaareen hämärissä mennä, pistelivät he ivallisen näköisinä.

Tämäkös Anttia sekä suututti että sapetti. Ja tänä iltana päätti hän, vaikka kuinka kävisi, soutaa Onkimoon. Hämärissä hän lähti. Hän lauleli soutaessaan. Mutta äkkiä tultuaan lähelle saarta, alkaakin sieltä kuulua kummallista nikutusta ja nakutusta. »Nakkaanko ma, nakkaanko ma» ja »piti, pit, piti, pit», kuului sieltä lakkaamatta.

Antin vene seisahtui. Selkää karmi, kylmä hiki juoksi pitkin hänen ihoaan. Töin tuskin sai hän veneensä käännetyksi kotirantaan päin ja sitte souti hän minkä suinkin voimiltaan saattoi kotiin.

Antti ei ollut tietävinään koko Onkimon-matkasta. Mutta illallispöydässä nuo renkipojan lurjukset taas olivat kujeinensa.

– Missäs Antti kävi tänään, kysyivät he suut virnassa.

– En missään, vastasi Antti koettaen olla hyvin levollisen näköinen.

– Ha, ha, ha, vai niin! No oliko Onkimossa hauskaa!

Antti punastui ja vaikeni. Ja nyt kertoivat renkipojat kuinka he olivat menneet saareen ennen Anttia ja alkaneet siellä viheltää ja Antti olikin luullut heitä peikoiksi. Kun Antti raivostui, alkoivat rengit vielä enemmän häntä pilkata. – Semmoinen pelkuri se Antti oli!

  • No, pienet ystävät! Mitäpä nyt tuumitte kummituksista?
  • Niin, kyllä asianlaita on se, ettei noita kummituksia laisinkaan ole olemassakaan. Sangen ajattelemattomia ovat sellaiset ihmiset, jotka pelottelevat pieniä lapsia kaikellaisilla kauheilla jutuilla. Ja muistakaahan nyt tekin, pienet lukijani, että kun olette huomaavinanne jossakin jotain, jota luulette peikoksi, niin ottakaa heti rohkeasti asiasta selvä. Silloin huomaatte, että pelkonne onkin ollut aivan turhaa mielikuvitusta.
  • A. L.

P. S.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.