Karitsan Virsi

alef;

mene, mutta mieti nuoruuttasi, miksi sinun olisi taisteltava leijonan jälkeläistä vastaan?

beit;

sinä, karitsa, olet se, valittu, kuinka kaunis sinä oletkaan!

gimel;

Goljat sanoi Daavidille; sinun isäsi ei ole vielä levittänyt hääkatosta yllesi, mieti häitäsi, ja palaa sinne, mistä tulitkin!

dalet;

sinun kirkkautesi on kuin minun kuninkaani kirkkaus, ja minä olen varma siitä, että sinä olet sen kuningaskunnan perillinen. voi sinua, karitsa, olisit pysynyt orjan osassa. Voi sinun nuoruuttasi, kun aiot tulla tapetuksi.

vav;

voi sinua, karitsa, sinähän alat taistelemaan karhua vastaan, eikä mikään karitsa voi karhua vastustaa!

zajin;

sinä olet vähäinen, mutta sydämesi on vahva. Voi sinua, kun ryhdyt taisteluun sinua väkevämpää vastaan!

chet;

ulkomuotosi ja ruumiisi minä annan taivasten linnuille, jos et mene ja paimenna niitä lampaitasi!

tet;

olisi parempi sinulle, karitsa, jos menet pois minun kasvojeni edestä, etten sinua sylkisi, ja hukuttaisi eritteisiini.

jud;

lähtösi päivä oli paha päivä; isäsi huusi ja äitisi itki, “voi… voi!”

kaf;

kumarra pääsi ja palaa entiseen paikkaasi, ettei miekkani, joka on terävä, sinua voittaisi!

lamed;

sydämesi, joka on ylpistynyt – kyllä Herra sen alentaa! Daavid sanoi Goljatille;

mem;

minun Jumalani sana, Jumalani, joka on tullut minun kanssani, on pelastava minut karhun suusta.

nun;

minulle kuuluu lepo, mutta sinulle kuuluu viha! Sinä olet siinä epäjumalan nimessä, mutta minä Herran nimessä.

samech;

miekkasi, joka on terävä – minä katkaisen sillä sinun oman pääsi!

ajin;

Saulin, Kiisin pojan nöyryys, hänen, jota sinä olet pitänyt halpana, on syövä sinut luihin saakka, ja saa sinun muotosi sortumaan.

peh;

minä avaan suuni ja nielaisen sinut! Goljat sanoi Daavidille;

tsadi;

kasvojesi muoto on kaunis ja sileä, ja ulkomuotosi on niin komea, ja olemuksesi armollinen, ettet sinä saisi olla vastustamassa filistealaisia. Eihän karitsa saa taistella karhuja vastaan!

resh;

suuri riita niillä viidellä kivellä, yhden sanoessa toiselle, “minä menen ensin!”

shin;

vanhurskaan Abrahamin nimi oli kirjoitettu siihen ensimmäiseen, sen sidotun Iisakin kirjoitettu toiseen, täydellisen Jaakobin kolmanteen, neljännessä ja viidennessä olivat kirjoitettuina Mooseksen ja Aaronin, profeettojen, nimet. Abrahamin nimi sanoi, “anna minun mennä linkoon ensin, ja minä isken tätä ympärileikkaamatonta filistealaista esinahkaan, ja poistan häpeän Israelin huoneesta.” Sillä hetkellä Daavid kohotti silmänsä korkeuksiin, ja näki enkeleiden neuvottelevan siitä filistealaisesta Goljatista. Silloin hyvä tahto Herran edestä tuli Aaronin kivelle, ja se nousi linkoon, sillä hän oli se, joka tavoittelee rauhaa, ja se iski sitä filistealaista otsaan, tehdäkseen rauhaa Israelin rajoille. Sillä hetkellä hänen kasvojensa loiste muuttui, ja hänen polvensa osuivat yhteen ja hänen miekkansa putosi, ja kilpensä mureni. Ja se, mitä hän teki sille sukupolvelle, sitä hän tehköön meidän kanssamme iankaikkisesti!

Tässä vielä aiheeseen liittyvä aramean kielinen jae; tosefta targum 1Sam.17:8;

“enkö minä ole Goljat, filistealainen Gatista, joka tapoin ne kaksi pappi Eelin poikaa, Hofnin ja Piinehaan? Ja minä kannoin sen Herran liiton arkin pois, ja vein sen minun jumalani Daagonin taloon. Ja se oli siellä, filistealaisten kaupungeissa, seitsemän kuukautta, eikä Herra, teidän luojanne, voinut minulle mitään. Jokaisessa filistealaisten sodassa minä itse menin sotajoukkoni edellä, ja olin sodassa voittoisa, ja minä heittelin tapettuja kuin maan tomua! Mutta tähän mennessä nuo filistealaiset eivät ole sallineet minun olla edes tuhannen päämiehenä. Ja mitä teihin tulee, te Israelin huoneen miehet, mitä voimallista tekoa se Saul, Kiisin poika Gibeasta on muka tehnyt, että te olette hänet osoittaneet kuninkaaksenne? Sanokaa hänelle, että jos on sankari, tulkoon alas ja taistelkoon minua vastaan! Mutta jos hän on heikko, valitkaa itsellenne mies ja tulkoon hän minua vastaan.”

Tuomas Levänen
Tuomas Levänen