Itsenäisyyspäivän Puhe

Itsenäisyyspäivän Puhe 2014

Suomen ensimmäisen tasavallan (vuodet 1919 – 1944) aikainen itsenäisyys ei sinänsä enää olisi mahdollistakaan.

Jo Suomen väestön koko estää omavaraisuuden, ja meitä sitovat monet kansainväliset ja poliittiset sopimukset. Mutta henkisesti ja kulttuurisesti Suomi on ollut itsenäinen alusta saakka ja uskon, että se on sitä edelleen.

Instituutiot

Suomalaisilla on vapaus puhua omaa äidinkieltään, meillä on omat taiteen ja tieteen instituutiomme, oma kansanedustuslaitos ja oma lainsäädäntö. Täällä julkaistaan suomenkielistä kirjallisuutta, koulujen opetuskieli on suomi ja meillä on suomenkielinen sanomalehdistö.

Instituutiot eivät välttämättä toimi niin kuin niiden pitäisi. Kansanedustajat voivat olla epäkelpoja ja lait epäoikeudenmukaisia. Toimittajat saattavat valehdella ja kirjallisuus voi olla huonoa. Mutta näiden asioiden silkka olemassaolo tarkoittaa, että me seisomme omilla jaloillamme, että meillä on mahdollisuus kehittää elämäämme parempaan suuntaan.

Kulttuuri

Kulttuurinen itsenäisyys on minusta se itsenäisyyden olennaisin muoto. Kaikki muut itsenäisyyden muodot seuraavat siitä. Sitä olen itse täällä juhlistamassa.

Kulttuurinen itsenäisyys on kohtalonkysymys kaikille kansoille, mutta erityisesti se on sitä pienille kansoille.

Taistelu

Suomi kävi viimeksi sotaa 1940-luvulla. Se oli eri asemassa kuin muut samaan sotaan osallistuneet maat. Vaikkapa englantilaiset tai italialaiset, joilla oli takanaan suuri väestönsä ja vuosituhantinen kulttuurinsa, saattoivat aina tuudittautua ajatukseen, että olipa Sodan lopputulos minkälainen tahansa, heidän kansansa ja elämäntapansa säilyy. Mutta pienelle ja valtiona nuorelle Suomelle sota oli taistelua olemassaolosta.

Tappio ja miehitys olisi tarkoittanut suuremman jalkoihin tallautumista; suomalaisten joutumista hiljalleen kuihtuvan kansallisen vähemmistön asemaan. Tämä uhka ei koskettanut vain sitä pientä osaa kansasta, joka kutsuttiin itsenäisyyspäivänä Linnan juhliin vaan jokaista suomalaista asemasta ja varallisuudesta riippumatta.

Taistelu Olemassaolosta

Tälläkin hetkellä monet kansat – pienet kansat – taistelevat olemassaolostaan. Ukrainalaiset ovat käyneet sellaista kamppailua koko kuluneen vuoden, ja eri puolilla maailmaa löytyy myös kansoja, jotka vasta pyrkivät itsenäisen kansan asemaan: tiibetiläiset, baskit, skotlantilaiset.

Yhä yhdenmukaisemmaksi muuttuvassa maailmassa pienten kansojen asema on jatkuvasti vaakalaudalla.

Maailmassa puhutaan tällä hetkellä noin kuuttatuhatta (6’000) kieltä. Niiden määrän ennustetaan vähenevän tuhansilla seuraavien vuosikymmenten aikana. Suomen kieli ei onneksi kuulu uhanalaisten kielten joukkoon, vielä. Ja myös tämä on sen ansiota, että edeltävät sukupolvet ovat osoittaneet valmiutta uhrautua itsenäisyytemme hyväksi.

Uhraukset

Suurimman uhrin ovat tietenkin antaneet Suomea sodissa puolustaneet. On paikallaan, että muistamme itsenäisyyspäivänä juuri heitä, niin tärkeitä kuin kaikki rauhanajan saavutuksemme ovatkin.

Mutta on tärkeää myös muistaa meidän rauhassa, rauhan oloissa elävien oma vastuu itsenäisyyden säilyttämiseksi. Suomen itsenäisyys säilyy vain niin kauan kuin ymmärrämme mitä se merkitsee, kun arvostamme sitä ja olemme valmiit toimimaan sen puolesta.

Velvollisuudet Isänmaata Kohtaan

Tämä tarkoittaa ettemme saa nähdä Suomea itsestäänselvyytenä.

Tämä maa ei ole vain joku, joka tekee asioita puolestamme, antaa meille jotakin, on meille jotakin velkaa. Myös meillä on velvollisuuksia isänmaata kohtaan. Myös meidän on oltava valmiita tekemään jotakin sen puolesta.

Isänmaa on elävä kokonaisuus, joka syntyy meidän teoistamme joka päivä.

Hyvää Itsenäisyyspäivää

Näissä merkeissä toivotan kaikille hyvää itsenäisyyspäivää.5

Viitteet

  1. Alkuperäinen artikkeli
    Pidä itsenäi­syys­päivänä su 6.12. tämä puhe!
    archive.vn/TQRhu

  2. Alunperin puhe pidettiin itsenäisyyspäivän iltana 6.12.2014 Töölöntorilla Helsingissä.

  3. Tämän puheen, kirjoitti ja lausui kirjailija
    Timo Hännikäinen,
    joka on nykyisin Suomen Sisun varapuheenjohtaja.

  4. Oma kommentti
    Nyt on vuosi 2020.
    Aikakirjoihin tämä vuosi merkitään Koronan herruuden ensimmäisenä vuotena.
    Itsenäisyys on menetetty.

  5. Oma kommentti
    Laskekaamme liput puolitankoon!