Big-Tech Kuristaa Pienet Yrittäjät

Big-Tech Kuristaa Pienet Yrittäjät

Maanantai 27. heinäkuuta 2020 on tärkeä päivä Internetin tulevaisuudelle. Keskipäivällä paikallista aikaa Washington DC:ssä Applen, Amazonin, Facebookin ja Googlen toimitusjohtajat todistavat virtuaalisesti Yhdysvaltojen lainsäätäjien edessä. Käynnissä on tutkimus yritysten laittomista toimista kilpailun estämiseksi.

Big-Tech Kuristaa Pienet Yrittäjät

On suuri mahdollisuus, että lainsäätäjät eivät taaskaan ymmärrä, mistä todella on kysymys. Keskustelu on tyypillisesti keskittynyt kohtuuttomiin App Store -maksuihin ja poliittiseen puolueellisuuteen (sensuuriin). Vaikka nämä ovatkin sinänsä tärkeitä asioita, ne eivät kuitenkaan ole ydinkysymyksiä, joihin Big Tech -monopolien tulisi todella vastata.

Teknologiayritykset ja niiden vahvat edunvalvojat, lobbaajat, toivovat, että tämä kuulustelu olisi suhteellisen helppo tehtävä, että he vain osoittaisivat olevansa kovasti huolissaan asiasta, mutta muuten jatkaisivat asemansa hyväksikäyttöä ja monopolistista käytänteitään. Mark Zuckerbergin todistus Yhdysvaltain senaatissa vuonna 2018 osoittaa, kuinka pahasti tällainen kuuleminen voi mennä pieleen, kun hämmentynyt senaattori kysyi esimerkiksi sitä, kuinka Facebook ansaitsee rahaa? (“Arvoisa Senaattori, me myymme mainoksia”, Zuckerberg vastasi.)

Viime vuosina Euroopan komissio on ottanut johtavan roolin kyseenalaistaessaan Big Tech -yritysten väärinkäytöksiä ja kilpailua estäviä toimia. Nyt kongressi voi ja sen pitäisi ottaa mallia Euroopan komission käytänteistä. Maailman suurimpana salatun sähköpostipalvelun tarjoajana puolustamme uutta tapaa harjoittaa liiketoimintaa verkossa. Se kilpailee suoraan tekniikan jättiläisten, kuten Googlen kanssa. Tästä syystä meidät on velvoitettu todistamaan Euroopan Komission tutkimuksissa ja pyydetty lähettämään ohjeistus Yhdysvaltain oikeuslaitoksen komitealle, joka pitää kuulemistilaisuuden maanantaina. Koska olemme osallisena näissä kiistoissa, olemme hyvin perehtyneitä siihen, kuinka Big Tech pyrkii kiinnittämään huomion epäolennaisiin asioihin, häiritsemään oikeuslaitosta ja ottamaan otteeseensa niitä, jotka pyrkivät tutkimaan heidän kilpailunvastaisia käytänteitään.

Kolme Olennaista Seikkaa

Vaikka maanantaina pidettävässä Kongressin kuulemisessa varmasti yritetään huomio kohdentamista vääriin asioihin, kaiken kieltämistä ja suoraa yritystä sotkea asioita, on välttämätöntä ymmärtää kolme olennaista tosiseikkaa, jotka pitää tuoda esille tässä Big Techin antitrust-menettelyssä.

  1. Kilpailunrajoituksissa on kyse yksityisyydestä

    Jotkut maanantain todistajanlausunnoista keskittyvät todennäköisesti 30-prosentin veroon, jonka Apple ja Google ottavat itselleen jokaisesta sovelluksen myyntitapahtumasta, joka tapahtuu heidän hallitsemissaan mobiiliympäristöissä. Olemme jo kirjoittaneet aiheesta yksityiskohtaisesti täällä. Tämä menettely on lähinnä suojeluraha, yksi kiristyksen muoto, joka yritysten on maksettava, jos ne haluavat ylipäätään jatkaa liiketoimintaansa. Tätä hyväksikäytön muotoa tutkitaan tällä hetkellä myös Euroopan komissiossa osittain Spotifyn tekemän valituksen ansiosta.

    Mutta tämä 30%:n maksu on tosiasiallisesti yksityisyydelle asetettu vero. Ja sekin yksityisyys on paljon huonompi kuin useimmat ihmiset ymmärtävät ja sillä on kauaskantoiset vaikutukset koko Internetiin.

    Nykyään verkossa on kaksi vallitsevaa liiketoimintamallia:

    • Ensimmäinen on Googlen ja Facebookin kaltaisten yritysten mainospohjainen liiketoimintamalli.

      Tässä mallissa palvelut tarjotaan ilmaiseksi, mutta vastineeksi nämä yritykset käyttävät väärin hyväkseen käyttäjän yksityisyyttä ja hyödyntävät heidän henkilötietojaan ansaitakseen rahaa joko mainostamalla käyttäjille tai myymällä käyttäjätietoja kolmansille osapuolille.

      Tämä malli perustuu hyväksikäyttämiseen, loukkaa käyttäjän yksityisyyttä ja asettaa mainostajien ja muiden tiedon hyödyntäjien edut edelle ja käyttäjien perusoikeudet toiselle sijalle.

      Tämä malli on myös aiheuttanut haitallisia tietovuotoskandaaleja, joista Cambridge Analytica on näkyvin esimerkki.

    • Vaihtoehtoinen malli on Freemium-tilaus -liiketoimintamalli, jota hyödyntää muun muassa ProtonMail.

      Tässä mallissa peruspalvelut tarjotaan käyttäjille ilmaiseksi, mutta premium-ominaisuudet vaativat maksetun tilauksen. Maksetuista tilauksista saatuja tuloja käytetään ilmaisen tuotteen tukemiseen.

      Tämä malli kannustaa yrityksiä suojaamaan yksityisyyttä, koska tulot eivät synny käyttäjän yksityisten tietojen käyttämisestä tai niiden myynnistä korkeimman tarjouksen tehneelle. Toisin sanoen yrityksiä kannustetaan asettamaan ihmiset etusijalle.

    Se, mikä Applen ja Googlen 30% liittymämaksusta on seurauksena, on, että maksu asettaa erilaiseen asemaan nämä kahden eri tyypin yritykset mobiiliympäristössä. Yksityisyyden suojaavia, tilauspohjaisia yrityksiä kohdellaan 30 prosentilla, kun taas yksityisyyteen tunkeutuvaa, mainospohjaista liiketoimintamallia käyttäviä yrityksiä ei rangaista samalla tavalla.

    Tämä on valtava haitta yrityksille, jotka suojaavat käyttäjien henkilötietoja. Kun Google pakottaa liittymäpalvelun maksamaan 30%:n maksun, he estävät kilpailijoilta pääsyn omaan mainospohjaiseen liiketoimintamalliinsa ja vahvistavat siten omaa määräävää markkina-asemaansa.

    Sovelluskaupat eivät ole ainoa myyntialusta, joita Big Tech on muokannut omaksi edukseen. Heidän monopolinsa ovat soluttautunut jokaiseen Internetin nurkkaan. Alkaen hakukoneista ja päätyen Androidin ja iOS:n koko mobiili-ekosysteemiin, jotka hallitsevat laitteistojen myyntiä ja edellyttävät, että puhelimet toimitetaan heidän omien sovellustensa kanssa esiasennettuna.

    Lopputulos on, että rakentamalla ekosysteemi, joka tarkoituksellisesti perustuu vain mainoksiin, verkko-yksityisyys hajotetaan järjestelmällisesti ja Internetin käyttäjien vahingoksi.

  2. Kyse ei ole hinnasta, vaan oikeudesta valita

    Monet kilpailun rajoittamista vastustavat tahot sanovat, että hallituksen ei pitäisi sanoa yksityisille yrityksille, mitä ne voivat veloittaa palveluista. Argumentti on, että valtion hintasääntely heikentää markkinataloutta.

    Applen ja Googlen sovelluskauppojen ongelma ei kuitenkaan ole 30%:n suuruinen maksu (huolimatta siitä, että ne ovat hyväksikäyttäviä ja perusteettomia). Ongelmana on todellinen valinnan mahdollisuuden estäminen – tässä tapauksessa valintaa siitä, kumpaa maksutapaa käyttää.

    Apple ja Google pakottavat kehittäjät käyttämään kaikissa mobiileissa maksutapahtumiss omaa sisäistä maksujärjestelmäänsä (näin valvotaan tuon 30 prosentin veron maksamista) tai sitten sovellus kielletään (toisin sanoen yrityksen liiketoiminta lakkautetaan). Pakottamalla matkapuhelinsovellukset käyttämään vain kunkin monopolin omaa maksujärjestelmää sovelluskaupoissaan, he voivat veloittaa tehokkaasti aivan mitä haluavat.

    Jos iOS- ja Android-sovellusten sisäisissä maksuissa olisi sallittu muita vaihtoehtoja, todellisen kilpailun sallittaisiin tapahtuvan, ja todennäköisesti maksujen suuruus laskisi paljon alhaisemmalle tasolle.

    Toisin sanoen “hinta” syntyisi markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella markkinadynamiikan mukaisesti. Siispä kilpailun sallimiseksi tarkoitettu markkinoiden sääntely ei heikennä markkinataloutta, vaan turvaa tuon markkinatalouden ja varmistaa sen moitteettoman toiminnan.

    Tämän periaatteen soveltaminen ulottuu myös mobiilisovellusten ulkopuolelle. Nykyään iOS ja Android ohjaavat käyttäjiään tiettyjen selainten, tiettyjen hakukoneiden ja tiettyjen sähköpostisovellusten käyttäjäksi oletusarvoisten sovellusten avulla. Esimerkiksi iOS-käyttöjärjestelmässä Safari on oletusselain, jota ei voida muuttaa. Ja Androidissa koko Googlen palvelupaketti on mukana. Jos kuluttajilla olisi todella ollut mahdollisuus valita haluamansa palvelut sen sijaan, että niissä olisi vain mukana toimitettuja oletusasetuksia, olisi erittäin todennäköistä, että monet valitsisivat yksityisyyden kannalta paremman vaihtoehdon.

    Big Tech -yritykset ymmärtävät tämän, ja he pyrkivät keskustelemaan hinnasta sen sijaan, että keskustelisivat valinnanmahdollisuudesta. Esimerkiksi 22. heinäkuuta Apple julkaisi tutkimuksen 2, jolla yritettiin osoittaa, että sen 30%:n maksut eivät ole kohtuuttomia.

    Nämä väitteet on tarkoitettu hämärtämään asian olennainen ydin. Niiden tarkoituksena on pitää keskustelu keskittyneenä toimeksiannon suuruuteen, eikä suurempaan kysymykseen siitä, muodostavatko kuluttajien valintaa estävät käytänteet ja säännöt lainvastaisia kilpailun estoja. Kongressilla olisi syytä olla joutumatta tähän hyvin asetettuun ansaan.

  3. Tekniikan Monopolit Aiheuttavat Todellista Vahinkoa

    Kaikkein suurin kärsijä Big Tech -monopolien toiminnasta on kuluttaja. Ilmeisin vahinko on kohtuuttomista maksuista aiheutuvat kustannukset, jotka väistämättä siirtyvät kuluttajan maksettavaksi. Ellei yrityksillä ole harvinaisen suurta 30 prosentin voittomarginaalia, jotkut kustannukset on siirrettävä kuluttajille, ja tästä on useita esimerkkejä, kuten Tinder ja ProtonMail, jotka perivät korkeamman maksun matkapuhelinkäytöstä korvatakseen nämä maksut.

    Todellinen vahinko ei kuitenkaan synny rahan menettämisestä. Pakottamalla käytännössä kaikki tilauspalvelut luopumaan yli 30%:sta tuloistaan, koko matkaviestinten kehittämisen ekosysteemiltä puuttuu varoja, jotka voitaisiin sijoittaa innovaatioihin. Se taas lopulta johtaa käyttäjien kannalta huonompiin tuotteisiin.

    Mutta ehkä pahin seuraus on, että rakentamalla ekosysteemejä, jotka suosivat voimakkaasti yksityisyyttä loukkaavia palveluita sellaisten palvelujen kustannuksella, jotka asettavat käyttäjän yksityisyyden etusijalle, ovat kuluttajat viime kädessä kärsijän osassa menettäessään yksityisyytensä. Yksityisyyteen on monia tärkeitä syitä 3, muun muassa sananvapauden säilyttäminen ja autoritaaristen hallitusten sorron estäminen.

    Yksi syy yksityisyyden tärkeydelle, ja sitä myös kongressin jäsenten tulisi arvostaa, on se, että parempi tietosuoja vähentää tietosuojarikkomusten kustannuksia 4 ja yksinkertaistaa säädöksiä, jotka Yhdysvalloissa ovat tällä hetkellä yhtä sekasotkua 5 ja tämän sekasotkun noudattaminen on yrityksille hyvin kallista.

Miten Kongressi Voi Toimia?

Kilpailun ja valinnan palauttaminen teknologiamarkkinoille on välttämätöntä. Vaikka Big Tech on tuonut monia innovaatioita, se on tukahduttanut aloittavia uusia yrityksiä, etenkin yksityisyyden alalla.

Tämä voi olla kongressin suuri mahdollisuus ryhtyä kilpailulakien edellyttämiin toimiin, jotta markkinatalous toimisi niiden ihmisten parhaaksi, joita kongressi edustaa. Maanantaina olennaista ei ole tiukkojen kysymysten esittäminen – vaan oikeiden kysymysten. Kysymysten, jotka perustuvat sen ymmärtämiseen mistä tässä lopultakin on kyse. Edustajien on kysyttävä asiasta eikä tuhlattava aikaa harhautus-kysymyksiin. Juuri näin heidän kollegansa Senaatissa ovat jo aiemmin tehneet.

Kannustamme myös voimakkaasti Yhdysvaltoja seuraamaan Euroopan toimia ja työskentelemään lainsäädäntöratkaisujen parissa, joilla säännellään teknologian portinvartijoita tavalla, joka edistää vaurautta laajalla rintamalla. Digitaalikaudella on tarpeen päivittää voimassa oleva kilpailulainsäädäntö, joka on peräisin 1890-luvulta, jotta voidaan vastata 2000-luvun uusiin haasteisiin. – Electronic Frontier -säätiö on tuonut esille 6 näitä uuden vuosisadan haasteita.

Big Tech estää Internetiä kehittymästä. Mutta avaamalla ovet uusien ideoiden tulolle ja menestymiselle voimme rakentaa digitaalisen tilan, joka suojaa kaikkien ihmisten oikeuksia ja vapauksia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.