Nykypäivän sensuuri ja sananvapauden rajoittaminen.

Todella moni on saanut sakkoja, jopa tuhansia euroja, osa on puolestaan joutunut niin sanottuun ”banniin” eli julkaisukieltoon Facebook yhteisössä. Hyvin herkästi tuomitaan sekä kansan puolelta, että oikeuslaitoksessa mielipiteen ilmaisusta, vedoten kansanryhmää vastaan kiihottamisesta.

Laissa kansanryhmää vastaan kiihottamisesta sanotaan seuraavaa:

”Joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.”

Tulee helposti mieleen siis, ettei omaa mielipidettään saa siis ilmaista, koska se saattaa jostakusta tuntua panettelulta. Kuka sanoo, milloin jokin on panettelua ja milloin jokin on mielipide? Oikeus ja/vai moraali. Sakottaessaan oikeuslaitos tulkitsee.

– Joka asettaa yleisön saataville mielipiteen, jossa panetellaan tai solvataan esim. rodun, kansallisen alkuperän tai uskonnon perusteella.

Herkässä on liipaisin Facebook kirjoittelujen ja kokonaisten tilien poistamiseen, blogikirjoituksien ja vastaavien johdosta sakottamiseen, on jopa ihmisten kotona käyty ja tietokoneita takavarikoitu.

Nykyään usein erilaisia tekstejä lukiessa tulee tunne, että elämmekö me suljetussa yhteiskunnassa, jossa mielipiteitään saa ilmaista vain, mikäli ne noudattavat julkisesti hyväksyttyä linjaa.

Aikoinaan papit ja poliisit päättivät mikä on sallittua, mikä ei. Erilaisuus pyrittiin vaientamaan, kunnes koitti liberaalimpi aika. Nyt olemme kuitenkin menossa kohti vanhaa. Tai itse asiassa taidamme jo olla menneet. Enää ei saa puhua mitä haluaa, ei saa kirjoittaa mitä haluaa. Videoblogeja poistetaan, Youtubea sensuroidaan.

Vain tietynlainen erilaisuus sallitaan, sellainen, joka tavallisen suomalaisen, verrattain konservatiivisen kansalaisen mielestä on epänormaalia. Tällä tarkoitan, että on hyväksyttyjä puhua lukemattomista eri sukupuolista. Muotia tuntuu nyt olevan, ettei olisi naisia ja miehiä, vaan henkilöitä jne. Me, tavalliset, suomalaiset ihmiset, olemme tässä suhteessa hyvinkin tavallisia ja kenties sitten joidenkin mielestä jopa yksinkertaisia, mutta meidän mielestämme on olemassa naisia ja miehiä, ja vain tietyssä määrin, hyvin pienessä mittakaavassa joitakin ”henkilöitä”, joilla on molemmat sukupuolielimet. Miksi marginaaliryhmistä pitää tehdä suurempi numero kuin normaaliudesta?

Meidän tavallisten suomalaisten normaaliutta ei kuitenkaan tunnu sallittavan, meidän mielipiteemme tuomitaan.

Me kannatamme edelleen naisten ja miesten välisiä avioliittoja, tyttöjen sanomista tytöiksi, poikien kutsumista pojiksi, erillisiä wc-tiloja ja ennen kaikkea sitä, että saamme sanoa mitä olemme mieltä.

Elämmekö Suomessa, jossa erilaiset mielipiteet ovat tuomittavia? Onko meillä kohta niin sanottuja vastarintaliikekokoontumisia, joissa olemme vapaita puhumaan, kuten haluamme? Eihän tämä maailma voi näin älytön olla, vai onko se jo?

Minä luulin eläväni vapaassa maassa.

www.nykysuomi.com/2018/10/16/lukijan-kynasta-nykypaivan-sensuuri-sananvapauden-rajoittamista-vai-normaalia/

 

About Ahmed Demir

Turkish businessman born and living in Turkey all time. I do not write in this site. I only publish what people are sending to me.