”Vaikuttavuussijoittaminen”: finanssieliitti rikastuu YK:n pakolaispäivän avulla

Mitä yhteistä on kansainvälisellä finanssieliitillä ja kansainvälisellä pakolaispäivällä? Miksi globalistit haluavat kuumeisesti integroida muukalaisia Suomeen? Kuka hyötyy maahanmuuttajien halpatyövoimareservistä?

Epiquksen kotoutumishankkeen johtaja Samir Omar.

Keskiviikkona 20. kesäkuuta vietettiin tiedostavien ihmisten kesken kansainvälistä pakolaispäivää. Kun lobbaajat haluavat pitkäkestoisia tuloksia, he keksivät agendalleen juhlapäivän. Jotta yksikään maapallon kolkka ei jäisi tiedostamattomaan tilaan, liitetään juhlapäivän eteen vielä globalistinen synonyymi ”kansainvälinen”.

Sosiaalidemokraattien toinen internationaali (1889–1916), joka oli seurausta Marxin ja Bakunin ensimmäiselle internationaalille, loi kansainvälisen naistenpäivän. Sittemmin näitä ”tietoisuuspäiviä” on keksitty miehille, homoille, juomavedelle, nälälle, kannabikselle, tupakoimattomuudelle, autismille, köyhyyden poistamiselle, ihmisoikeuksille, suvaitsevaisuudelle ja pakolaisille. Vähintään yhtä tärkeää kuin tietoisuuspäivän sisältö on sen kansainvälisyys. Globalismin kautta tietoisuuspäivät – olivat ne sitten jonkin asian puolesta tai sitä vastaan – ajavat itse asiassa samaa päämäärää, samaa globalistiseen yhtenäiskulttuuriin tähtäävää tavoitetta.

Monen kansainvälisen päivän alkuhistoria on YK:n käsialaa. YK:han tulee sanoista Yhdistyneet kansakunnat – se siis tarkoittaa, että kansakunnat ovat jo yhdistyneet. Näinkö helposti se kansainvälistyminen tapahtui? Se on ikään kuin jo tapahtunut ja päätökset on tehty meidän puolestamme. Nyt pitää enää tyynnytellä kansoja, siis valkoisia alkuperäiskansoja, jotka ovat pala palalta menettämässä oikeuksiaan ja valtaansa päättää heitä koskevista asioista. Koko kansan idea häivytetään ja se korvataan jollain kansainvälisemmällä – jollain, joka on vastaavinaan paremmin nykyisen työelämän ja talouden liikkuvuuden ehtoja.

Verorahamme hyötykäyttöön väkisin ottava Yleisradio Oy teki keskiviikkona oman osansa toteuttaakseen finanssieliitin toiveita, häivyttääkseen ajatusta yhtenäisestä kansasta ja juhliakseen kansainvälistä pakolaispäivää. Yle oli poiminut varasto-, rakennus- ja ravintolahommien seasta korkeasti koulutetun meksikolaisen maahanmuuttajanaisen, jolle oli luotu ”pikakaista työelämään riskirahalla”.

Pakolaispäivää käsittelevään A-studioon Yle löysi myös korkeakoulutetun arabiparin. Ylen otannassa siis kaksi kolmasosaa maahanmuuttajista oli naisia. Täysin maahanmuuttajien mediaaniprofiilista poikkeava meksikolainen oli houkuteltu Suomeen Kalergi-suunnitelman mukaisella kansainvälisellä vaihto-oppilasjärjestelmällä. Hän päätti jäädä, ja nyt hänet on saatu töihin finanssikeinottelijoiden riskirahalla.

Ronnie Horesh: ”Anna ahneudelle mahdollisuus.”

Sosiaaliset vaikuttavuusjohdannaiset: sinä saat vaikuttaa vähemmän, eliitti enemmän

Riskirahalla tarkoitetaan Soros-mallia tai Ronnie Horesh -mallia, jossa sosiaalisilla vaikuttavuusjohdannaisilla (SIB, social impact bonds) finanssikeinottelijat saavat enemmän poliittista, sosiaalista ja kulttuurillista vaikutusvaltaa toteuttaa heille hyödyllisiä yhteiskunnallisia muutoksia.

Horesh on kehitellyt sitä 1980-luvun lopulta alkaen yhdessä muiden vaikuttavuusrahastomallien kanssa. Tietenkin nämä markkinoidut muutokset halutaan esittää yleishyödyllisinä ja universaalisti hyväksyttyinä, kuten ekologisuutena, rauhana, työllistymisenä tai maahanmuuttajien integroitumisena. Strategiana ne ovat riippuvaisia konsensuksesta, siitä, että sopimuksen tekevät osapuolet kokevat molemmat hyötyvänsä. Jos sijoittajilla on omistuksessaan koko valtavirtamedia, niin konsensus on helppo luoda.

Haluaisitko, että maahanmuuttajat integroituvat rauhallisesti työelämään, vai haluatko heidän olevan työttömiä ja siten taipuvaisempia rikollisuuteen? Konsensusmedian kuplassa integroituminen nähdään yleishyödyllisenä, mutta sen kuplan ulkopuolella on muitakin vaihtoehtoja. Kansallissosialistille maahanmuuttajien integroituminen on pahin mahdollinen tulevaisuudennäkymä, joka tarkoittaisi muukalaisten kulttuuri- ja rotuimperialismin valloitusvoittoa suomalaisesta kulttuuri- ja geeniperimästä.

Yritykset hyötyvät itseaiheutetusta maahanmuutto-ongelmasta

Sosiaalisten vaikuttavuusjohdannaisten monisyiset seuraukset hukkuvat yksityiskohtiin ja hallitsemattoman laajoihin kokonaisuuksiin, joita valtavirtamediaa seuranneet osapuolet tuskin pystyvät edes nimeämään. Kun sijoitustoiminnalla aletaan tukea maahanmuuttajien työllistymistä, luo tämä sijoitustoiminta itsessään uudenlaiset markkinat ja se vaikuttanee myös siihen, millaisia tulevat päätökset ovat maahanmuuton suhteen.

Jos sijoitusten tempputyöllistämisellä saadaan maahanmuuttajat töihin, estää se maahanmuutto-ongelman negatiivisimpia seurauksia näkymästä ja siirtää etnisesti ja kulttuurillisesti kestämättömän aikapommin tulevien sukupolvien käsiin.

Yle myöntää maahanmuuttajien työllistymisen vievän useimmiten vuosia. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) käyttämän SIB-rahoitusmallin avulla maahanmuuttaja voidaan työllistää jopa muutamassa kuukaudessa. SIB-rahoitus tulee sijoittajilta, ja kun työllistymistavoite toteutuu, niin valtio maksaa siitä sijoittajille. Hehkutettu ”säästö” on sitä, kun kotouttamiskoulutus- ja työttömyysturvakustannuksista säästetään ja verokertymä nousee, mikäli maahanmuuttajat työllistyvät.

Käytännössä kyse on siis työhönohjauksen yksityistämisestä. Sosiaalinen vaikuttaminen tässä tapauksessa vähentää ennestään suuria maahanmuuttokuluja, mikä potentiaalisesti lisää maahanmuuttobisneksen kokoa ja siten luo edellytyksiä joukkoinvaasion pitkän aikavälin rahoitukselle.

Suomalaisten suosimisen halutaan loppuvan

Meksikolaisen Alva Arias-Tellon mielestä ulkomaalaisen on vaikeaa löytää töitä Suomesta, koska ”työnantajat suosivat suomalaisia”. Maahanmuutto luo vastakkainasettelua tunkeutujien ja suomalaisten välille, kun he joutuvat taistelemaan vähistä työpaikoista. Työnantajille suuri työvoimareservi on lottovoitto, joka polkee työehtoja ja palkkoja kehitysmaatasolle. Finanssieliitti kiittää.

– Sinänsä ymmärrän, että halutaan ”suojella omia”, mutta maahanmuuttajille se ei ole hyvä. Tämä on onneksi hiljalleen muuttumassa, vaikka pienemmissä yrityksissä ei kyllä ulkomaalaisia oikein näe. – – Suomessa ainakin suuret yritykset katsovat tulevaisuuteen, kun taas Meksikossa eletään enemmän tässä hetkessä, sanoo Arias-Tellon.

Suurelta osin sionistinen finanssieliitti, joka on itse kivunnut johtoasemiin etnisillä kartelleillaan, haluaa nyt kannustaa suomalaisia luopumaan omiensa puolustamisesta, jotta sekoitetut työvoimamassat olisivat mahdollisimman helposti manipuloitavissa. Meksikolaisnainen sanoi sen, minkä Yle haluaa sanottavan – sen, mikä on finanssieliitin ja suuryritysten toive.

Epiquksen kotouttamishanke.

Vierasrotuinen konsepti vierasrotuisen johtamana

Hankkeen hallinnoimisesta vastaa suomalainen vaikuttavuussijoitusyhtiö Epiqus, joka järjestää koulutuksen ja rahoituksen keräämisen sekä etsii maahanmuuttajille työpaikat. Ohjelman johtaja Samir Omar kertoo, että ”kokeiluun oli alussa vaikeaa löytää tarpeeksi maahanmuuttajia”. Jos sijoitusyhtiöt saisivat päättää, olisi maahanmuuton määrällä tuskin mitään inhimillistä rajaa.

Suomalaisia hankkeessa mukana olevia yrityksiä ovat muun muassa Fazer ja Valmet Automotive. Sijoittajista suurin on Euroopan investointirahasto ja suomalaisia sijoittajia esimerkiksi SOK sekä Tradeka-Yhtiöt.

Toukokuun loppuun mennessä töitä oli löytynyt 250 maahantunkeutujalle 750:stä. Valtion kokeilulla hakemat 20–30 miljoonan euron säästöt saataisiin työllistämällä 2 500 maahanmuuttajaa vuoden 2019 loppuun mennessä. Hankkeen jälkeen tehdään vertailu niin sanotuista säästöistä, joista valtio maksaa rahoittajille enimmillään 10 000 euroa maahanmuuttajaa kohden.

Pitkäaikaistyöttömistä uusia pelimerkkejä finanssivedonlyöntiin

Samaa rahoitusmallia on tarkoitus hyödyntää loppuvuodesta lähtien pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Suomi on jo nyt Omarin mukaan vaikuttavuusjohdannaisten laajamittaisemmassa käytössä edelläkävijä Euroopassa.

Myös pitkäaikaistyöttömistä tulee finanssieliitin kauppa- ja vedonlyöntitavaraa, ja heidän arkensa sekä elämänsä uusi suunta tulee löytymään keinottelijoiden ja valtion byrokraattien välisen rahoitusmallin työllistymisehdoista.

– Tästä halutaan kohtuullisen iso ja pitkäaikainen hanke. Puhutaan pikemminkin tuhansista kuin sadoista työttömistä, kertoo Timo Lindholm työ- ja elinkeinoministeriöstä.

www.vastarinta.com/vaikuttavuussijoittaminen-finanssieliitti-rikastuu-ykn-pakolaispaivan-avulla/

About Ahmed Demir

Turkish businessman born and living in Turkey all time. I do not write in this site. I only publish what people are sending to me.