Aktiivimalli on perustuslainvastainen, jokaisen kannattaa valittaa, jos joutuu leikkausten kohteeksi.

Näyttää ihan selvältä, että työttömyysturvan aktiivimalli asettaa työttömät eriarvoiseen asemaan esimerkiksi iän, asuinpaikan ja ammatin mukaan. Kaikki eivät voi täyttää mallin vaatimuksia itsestään riippumattomista syistä. Perustuslain mukaan ihmiset ovat kuitenkin yhdenvertaisia lain edessä. Aktiivimalli on ristiriidassa perustuslain kanssa, joten sitä ei olisi koskaan saanut säätää. Kun näin nyt on kuitenkin tehty ja kun viranomaiset noudattavat lakia, niin leikkuri rupeaa toimimaan armotta huhtikuun alussa.

Leikkauspäätöksistä voi kuitenkin valittaa, ja se pitäisi mahdollisimman monen tehdä.  Valituksen tulee viedä tarvittaessa korkeimpaan mahdolliseen valitusasteeseen, koska aktiivimalli on perustuslainvastainen ja voitto on varma. Valitusperusteena pitää käyttää nimenomaan aktiivimallin mukaisten päätösten perustuslainvastaisuutta. Vaikka hallintotuomioistuimet eivät voi suoraan todeta lain olevan vastoin perustuslakia, niin niiden on ratkaisussaan annettava etusija perustuslain säännökselle, jos lain säännöksen soveltaminen siinä yksittäistapauksessa olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain säännöksen kanssa eikä lakia ole säädetty perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Tästä on olemassa KHO:n ennakkopäätös vuodelta 2016. Tapaus koski verotusta, mutta sillä ei ole asian kannalta merkitystä. KHO pohti tavallisen lain perusteella tehdyn päätöksen suhdetta perustuslain takaamaan yhdenvertaisuuteen lain edessä, ja se peruste soveltuu myös aktiivimalliin. Itse asiassa KHO:n perusteluista saa suoraan perustelut myös aktiivimallin mukaisiin päätöksiin.

Otetaan konkreettinen tapaus. Työtön hakee Te-toimiston järjestämille työllistymistä edistäville kursseille, mutta ei mahdu. Niille kursseillehan ei oteta ketään vain aktiivimallin täyttämiseksi, mutta juuri aktiivimallin takia niille on entistä kovempi tungos. Joku mahtuu mukaan ja joku toinen ei. Mukaan päässyt saa täyden tuen, mutta mahtumattoman tukea leikataan hänestä itsestään riippumattomasta syystä. Aktiivimalli johtaa siihen, että yhdenvertaisuus ei toteudu.

Perustelut valitukselle löytyvät suoraan tuosta KHO:n päätöksestä 2016:180:

Suomen perustuslain 6 §:n 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Pykälän 2 momentin mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan muun ohella iän tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Perustuslakivaliokunta on perustuslakien perusoikeussäännösten muuttamisesta antamassaan mietinnössä (PeVM 25/1994 vp) lausunut muun ohella, että tuomioistuinten tulee valita perusteltavissa olevista lain tulkintavaihtoehdoista sellainen, joka parhaiten edistää perusoikeuksien tarkoituksen toteutumista ja eliminoi perustuslain kanssa ristiriitaisiksi katsottavat vaihtoehdot. Tältä osin voidaan puhua perustuslainmukaisesta tai perusoikeusmyönteisestä laintulkinnasta.

Perustuslakivaliokunta on mietinnössään edelleen lausunut, että perusoikeuksien rajoitusten on oltava tarkkarajaisia ja riittävän täsmällisesti määritettyjä. Rajoitusten olennaisen sisällön tulee ilmetä laista. Rajoitusperusteiden tulee olla hyväksyttäviä ja rajoittamisen tulee olla painavan yhteiskunnallisen tarpeen vaatima.

Hallituksen esityksessä uudeksi Suomen hallitusmuodoksi (HE 1/1998 vp) on perustuslain 106 §:ää koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa lausuttu muun ohella, että pykälässä ehdotetaan säädettäväksi perustuslain ja lain säännösten ilmeisen ristiriitatilanteen varalta tuomioistuimen mahdollisuudesta yksittäisen oikeusjutun yhteydessä antaa etusija perustuslain säännökselle tavallisen lain säännökseen verrattuna.

Hallituksen esityksessä on lausuttu, että tuomioistuinten olisi käsiteltävänään olevassa asiassa annettava etusija perustuslain säännökselle, jos lain säännöksen soveltaminen siinä yksittäistapauksessa olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain säännöksen kanssa eikä lakia ole säädetty perustuslain säätämisjärjestyksessä. Edelleen hallituksen esityksen mukaan tuomioistuimen mahdollisuus arvioida eduskunnan säätämän lain perustuslainmukaisuutta rajoittuisi yksittäisen oikeustapauksen ratkaisemisen yhteyteen. Tuomioistuin ei voisi arvioida yleisesti ja ilman yhteyttä konkreettiseen tapaukseen sitä, onko jokin lain säännös ristiriidassa perustuslain kanssa.

Tuo on vähän raskasta luettavaa, mutta sen sisältö soveltuu aktiivimalliin konkreettisessa tapauksessa vaikkapa näin:

Työtön hakee kursseille, joille ei mahdu. Siitä seuraa tuen leikkaaminen. Työtön on joutunut epätasa-arvoiseen asemaan omasta toiminnastaan riippumattomasta syystä. KHO:n päätöksen mukaan pitäisi olla painava yhteiskunnallinen tarve epätasa-arvoiselle kohtelulle ja se pitäisi olla kirjattuna lakiin. Näin ei ole. Lisäksi kun kyseessä on yksittäistapaus eli tietyt kurssit ja tietty työtön, niin tuen leikkaaminen on vastoin perustuslakia. Yksittäistapauksessa perustuslaki on asetettava tavalliseen lakiin nähden etusijalle.

Ihan sama pätee myös huonoon alueelliseen työllisyystilanteeseen, työttömän ikään ja terveydentilaan.

blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2018/03/11/aktiivimalli-ja-perustuslaki/

Lue myös:
Miten välttää työttömyysturvan aktivointimallin rangaistukset.
suomimedia.wordpress.com/2017/12/19/miten-valttaa-tyottomyysturvan-aktivointimallin-rangaistukset/

 

About Ahmed Demir

Turkish businessman born and living in Turkey all time. I do not write in this site. I only publish what people are sending to me.