Iranin protestien taustat ja geopoliittinen tarkoitus

Alku viikosta uutisoitiin eri puolilla Iranissa puhjenneista hallituksin vastaisista mielenosoituksista, jotka olivat jo maanantaina jatkuneet viidettä päivää.1  Protestien taustalla on todennäköisimmin ulkomaisten, Israel-myönteisten, toimijoiden hanke, Iranin hallinnon kaatamiseksi.

Iranin viranomaiset ovat syyttäneet viikon kestäneitä hallitusta vastustavia mielenosoituksia Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA:n, Israelin ja Saudi-Arabian petollisuudeksi maata vastaan.2

Trumpin reagoinnit huomioon ottaen Iranin viranomaiset näyttävät olevan oikeassa läntisen liittouman syyllisyydestä mielenosoituksiin, sillä Trump on sionistien ja Israelin vankkumaton tukija. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli viestittänyt, että Yhdysvallat aikoo tukea Iranissa meneillään olevia hallituksenvastaisia protesteja ”sopivana ajankohtana.”3 

Miksi läntinen liittouma haluaa protesteja Iraniin?

Läntisellä liittoumalla tarkoitetaan tässä Israelia, Yhdysvaltoja ja Saudi-Arabiaa. Läntiseen liittoumaan lukeutuu myös tietyt Euroopan unionin jäsen valtiot, kuten esimerkiksi Saksa, Iso-Britannia, Tanska jne.. Valitettavasti myös Suomi on yksi läntisen liittouman innokkaista kannattaja maista.

Pääteltävissä on, että mielenosoituksen Iranin hallintoa vastaan ovat alkaneet etupäässä Israelin ja USA:n toimesta. Tätä voidaan perustella sillä, että Iranin taloudessa on ollut noususuhdanne Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin asettamien pakotteiden loputtua kaksi vuotta sitten.

Iranin taloudessa on ollut nousukausi sen jälkeen, kun Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin asettamia pakotteita poistettiin kaksi vuotta sitten. Mikäli kansannousua ajatellaan taloudellisista syistä johtuviksi, olisi sen pitänyt tapahtua aikaisemmin vuosien 2012 ja 2015 välillä.4

Israel haluaa tuhota tieltään Iranin

Talmud-ideologian omaava Israelin johto ei halua rauhaa Lähi-itään. Israelin ”juutalainen” johto tahtoo tuhota Iranin hinnalla, millä hyvänä, voimistaakseen hegemoniaa Lähi-idässä ja myös muualla. Israelin sionistit toimivat yhteistyössä Yhdysvalloissa olevien vastaavien eturyhmien kanssa. Yhdysvaltojen ulkopolitiikka Lähi-idän alueella määräytyy täysin Israelin intressien mukaisesti.

Israel on syypää Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten tulikiven katkuiseen vihaan Irania kohtaan. Yhdysvaltojen omituiseen käyttäytymiseen on syynä sionistien hallitsemien eturyhmien voimakas vaikutus federaation politiikkaan. Nimittäin kaikkien USA:n presidenttien hallinnot, ovat vilisseet ”juutalaisia” viranhaltioita.5

Donald Trumpin hallinnon kytkeytyminen sionistien kontrolliin, ei ainakaan jää hänen edeltäjiensä varjoon. Onhan Trump teoillaan todistanut olevansa täysin Israelin asialla. Taannoin Trump ilmaisi pitämässään puheessa, että hän tahtoo siirtää Yhdysvaltain Israelin-suurlähetystö Tel Avivista Jerusalemiin ja tunnusti samalla Jerusalemin aseman Israelin pääkaupunkina.

USA:n hallintoon vaikuttaa useita ”juutalaisia” eturyhmiä, ja yksi niistä on erittäin voimakas Israelin lobbaajien joukko. Siellä huseeraa esimerkiksi mafiaorganisaatioon verrattava Anti-Defamation League.6 Myös professorit John Mearsheimer Chicagon yliopistosta ja Stephen Walt Harvardin yliopistosta kirjoittivat yhdessä akateemisen paperin The Israel Lobby and U.S. Foreign Policy (2006) ja myöhemmin aiheesta kirjan The Israel Lobby (2007), jossa he selittävät Israel lobbyn kokonaisuudessaan ja paljastavat sen valtavan vaikutusvallan USA:n politiikassa osoittaen, kuinka Israel lobby oli ratkaisevin tekijä USA:n viemisessä Lähi-itään sotaan Irakia vastaan vuonna 2003.

Lähi-idän uusjako

Syyrian kukistuminen helpottaisi Iranin nujertamista, josta avautuisi mahdollisuus Lähi-idän uusjaolle. Toisaalta Iranin neutralisoiminen auttaisi Syyrian hallinnon eliminoimista.

Lähi-idästä halutaan avoin sotatanner, jotta Israel saavuttaisi alueen valta-aseman Lähi-idän uusjaontoteutumiseksi. Myös tämän takia Saudi-Arabia ja Israel himoitsevat Iranin kukistumista ja Syyrian hallinnon kukistumista.

Iran on rikas valtio ja omaa keskeisen geopoliittisen aseman

Irania on rasittanut korkea työttömyysaste, joka on ilmeisesti välitöntä seurausta Yhdysvaltojen sanktioista, jotka rasittivat Iranin vientiteollisuutta. Korkea inflaatio on aiheutunut Wall Streetin vastatoimista Iranin valuuttaa (rial) vastaan.7 Vuonna 2012 Obama sulki Iranin pois kansainvälisestä maksujärjestelmästä (SWIFT), jäädyttäen 100 miljardia dollaria Iranin valuuttavarantoja.

Iranin on onnistanut kuitenkin voittamaan yllä mainitut vastustukset, ja solmimaan uusia ja tuottoisia taloussopimuksia eri maiden kanssa.

Näitä sopimuksia ovat:

  • Kiinan sopimus 25 miljardin dollarin eri projekteista Iranissa
  • Qatar harjoittaa yhteistyötä Iranin kanssa maailman suurimalla maakaasukentällä

Geopoliittinen asema

Iranilla on maailman neljänneksi suurimmat öljyvarannot, jakaen samalla maailman suurimman maakaasukentän Qatarin kanssa.

Lisäksi, neljäkymmentä prosenttia maailman kaikista öljytankkereista kulkee Persianlahden kautta. Täten sodalla Iranin kanssa olisivat tuhoisat seuraukset koko maailmantalouden. Siten mielenosoitusten ja hallituksen vastaisten protestien järjestäminen vaikuttaisi vähemmän tuhoisalta globaalille taloudelle, joskin tällaisilla tilanteilla on herkkyys laajentua.

Huomion arvoista on myös shiian puolikuuksi nimetty alue (Shiite Crescent), joka kulkee neljän valtion kautta, nimittäin: Iranin, Irakin, Syyrian, Libanonin. Tällä alueella on erittäin voimakas shiiaenemmistö, jota Saudi-Arabia ja Israel pelkäävät. Sionistien johtama läntinen liittouma ei ole pystyneet tuhoamaan Syyriaa kuuden vuoden sijaissodankäynnin aikana. Tästä on selvästi syntynyt lisää paineita valloittaa Iran sionistisen nukkehallitsijan valtaan. Iranilla on hyvin keskeinen merkittävä asema Assadin hallinnon tukemisessa.

Lännen ja Aasian talousblokkien ”kilpailu”

Iran on solmukohdassa lännen ja Aasian talouksien muodostamassa vastakkainasettelussa. Siten pelissä on mukana oltava Syyria.

Syyrian sota koskee Irania siinä suhteessa, että Syyrian konfliktin avulla voidaan laukaista tuhotoiminta Irania vastaan.

Yhdysvaltojen vetoisen lännen taloudellinen vaikutus on hiipumassa Aasian taloudellinen hegemonia kasvun varjoon. Tästä osoituksena on muun muassa Kiinan kohoaminen maailman suurimmaksi taloudeksi. BRICS-maat eli Brasillia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka ovat lähes vertailukelpoisia kansainvälisen rahoitushallinnan ja kehityspolitiikan perusrakenteiden rinnalle.8

(Lienee syytä huomauttaa, että aitoa kilpailutilannetta ei todellisuudessa eri eliittien välillä ole olemassa, kuten ei Venäjän ja Yhdysvaltain tai Yhdysvaltain ja Kiinan. Tämä kaikki on vain näennäisyyttä, sillä korkeimmalla poliittisella tasolla vallitsee kylmänviileä yksimielisyys maailman taloudellisesta ja poliittisesta tulevaisuudesta. Kuitenkin pyramidin huipulla oleva ylimystö edustaa maailman eri valtioita omien intressiensä mukaisesti synnyttäen tragedian, jossa talousblokeille annetaan aidolta näyttäviä rooleja.)

Kiinan moderni silkkitie

Huomioin arvoista on, kuinka globalistien hallitsema USA on huolissaan Iranin ja Kiinan taloudellisesta yhteistyöstä, sillä Kiinan öljy- ja kaasuyhtiö Sinopec on sopinut jo vuonna 2007 Iranin öljyministeriön kanssa Yadavaranin öljykentän hyödyntämisestä. Jo vuonna 2012 Iran oli OPEC:n toiseksi suurin ja maailman viidenneksi suurin öljyntuottaja9 maa.

Euraasian taloudellista nousua Yhdysvaltojen johtaman lännen rinnalle ja kenties ohi siitä kuvastaa verrattomasti Kiina pyrkimys ajaa uutta Silkkitietä maailmalle. Pekingissä käytiin taannoin kaksipäiväinen huippukokous, jossa suurvalta esitteli suunnitelmaansa käyttää miljardeja rakennushankkeisiin eri puolilla maailmaa. Kiinan presidentti Xi Jinping sanoo hankkeen voivan aloittaa uuden globalisaation ”kulta-ajan”.

Iran on miltei välttämätön Kiinalle uuden silkkitien suhteen, sillä Kiinasta lähtevät tavarajunat kulkevat Iranin kautta lukuisiin päätepisteisiin Lähi-idässä, Afrikassa ja Euroopassa. Iran haluaa myös luopua dollarista ja hyväksyä Kiinan juanin maksuksi öljystä. Näin syntyisi talousase Kiinan välineeksi, jolla se pystyisi pakottamaan Saudi-Arabian ja muut valtiot noudattamaan Iranin esimerkkiä. Tämä muuttaisi juanin (renminbin) globaaliksi varantovaluutaksi – joka olisi pahin mahdollinen skenaario petrodollarille, Wall Streetille ja Yhdysvaltain hallinnolle.

Juuri yllämainittu Kiinan ja Iranin taloudellista yhteistyö on yhtenä tärkeänä osana sionistisen lännen valtioterrorismille Lähi-idässä ja aggressiivisuudelle Pohjois-Koreaa vastaan.

Itsenäiset talous- ja pankkijärjestelmät halutaan länsimaiseen kontrolliin

Iran on niin voimakas ja puolustustahtoinen, että Israel ja läntinen liittouma ei uskalla sodan valmisteluistaan huolimatta hyökätä perinteisen sodan menetelmin maan kimppuun, vaan yrittää turvallisemmin ensin pehmittää uhriaan sisältäpäin eli mielenosoituksilla, jotka tietysti toivotaan yltyvän avoimeksi kapinaksi hallitusta vastaan. Tällöin kysymyksessä on tuttu kaava, kuten Ukrainassa, Syyriassa, Irakissa jne.. Saamme jännityksellä odottaa kuinka tässä onnistutaan Iranissa; toivottavasti eivät onnistu.

Joka tapauksessa ehkä suurin syy siihen, että läntinen liittouma ja Israel ovat nyt ottaneet Iranin hyökkäyksen kohteekseen, on Iranin itsenäinen keskuspankki (CBI), jonka Rothschildien pankkisuku haluaa hallintaansa.

Kaiken taloudellisen elinvoiman imevä Rothschildien koronkiskontaan perustuva kansainvälinen pankkisysteemi, on täysin vastakkainen Islamistiseen pankkijärjestelmään verrattuna, joka kieltää koronkiskonnan.

Useiden tutkijoiden mukaan Iran on yksi niistä kolmesta jäljellä olevasta maailman maasta, joiden keskuspankki ei ole Rothschildien pankkisuvun kontrollissa.
Ennen syyskuun 11. päivän iskua, jossa New Yorkin WTC-tornit tuhoutuivat, oli vielä seitsemällä maalla oma keskuspankkinsa. Näitä maita olivat: Afganistan, Irak, Sudan, Libya, Kuuba, Pohjois-Korea ja Iran. Vuonna 2003 kuitenkin Afganistanin ja Irakin imaisi ”Rothschild-systeemi”, mustaan taloudelliseen aukkoonsa. Vauhti jatkui vuonna 2011, kun Sudan ja Libya olivat mennyttä. Libya sai Benghaziin onnettomuudekseen Rothschildien pankin, maan ollessa vielä sodassa.10

Koska kaikesta huolimatta Iran on rohkeasti jatkanut itsenäistä linjaansa ja on taloudellisesti riippumaton, on Iranin kimppuun hyökätty, kiihottamalla kansaa hallitusta vastaan. Tämä on siis ilmiselvästi lännen ja Israelin sekä näiden tiedustelupalveluiden aikaan saannoksia.

Iranin suhteen Yhdysvaltain läntinen liittouma haluaa noudattaa samaa linjaa kuin se menetteli esimerkiksi Irakin, Syyrian ja Libyan suhteen. Toisin sanoen valtiot, jotka eivät hyväksy Israelin valtioterrorismiä ja pitävät yllä kansallistettua rahoitusjärjestelmää joutuvat läntisen liittouman hyökkäyksen kohteeksi.11

Lopuksi

Länsimainen valtamedian levittämän propagandan mukaan Iranin ihmisoikeustilanne  olisi heikkenemässä.12 Näin pyhitetään tekosyy Iranin hallituksen vastaisille mellakoille.  Juuri tätä ”ihmisoikeustilannetta” Israel ja Yhdysvallat käyttävät hyödykseen lietsoessaan iranilaisten vihaa maan hallintoa vastaan.

Läntinen liittouma haluaa nitistää Iranin, sillä se on sotilaallisesti ja taloudellisesti keskeisessä asemassa, niin poliittisessa Lähi-idässä, kuin myös Itä-Aasian sekä Venäjän suhteen. Iranin neutralisoiminen auttaisi myös Syyrian alistamista, ja päinvastoin. Israel haluaa voimistaa asemaan Lähi-idän uusjaolla, jolle muun muassa Iran on esteenä.

Kuten sanottua, Persianlahden kautta kulkee merkittäviä määriä maailman öljystä, siksipä sodan roihahtaminen liekkeihin tällä alueella tarkoittaisi kohtalokkaita seurauksia maailmantaloudelle.

Tällaiset invaasiot on tapana laajeta, sillä onhan Yhdysvallat ajautunut konfliktiin myös Pohjois-Korean kanssa.

Presidentti Sauli Niinistö totesi vuosi sitten, että:13

…jos Venäjän ja Naton välille syttyy aseellinen konflikti, myös Suomi joutuu osaksi sitä.

Geopoliittisen tilanteen kiristyessä siten, että läntinen liittouma muodostaisi vastavoiman Iranille, Syyrialle, Venäjälle ja tietyille Itä-Aasian maille, voi todellakin koitua konfliktiksi Venäjän ja Naton välille. Niinistön mukaan tällöin Suomi joutuisi osaksi mainittua konfliktia. Tätä ei tarvitse ihmetellä, sillä Suomi on täysin siirtynyt Yhdysvaltojen johtavan liittouman riveihin: tämä on Suomen ulkopoliittinen itsemurha. Meillä ei olisi mitään hätää puolueettomana valtiona, jolla olisi vielä yhteistyöhön ja luottamukseen perustuvat suhteet Venäjän kanssa.

Nyt olemme hätää kärsimässä, eikä lännestä tule apua. Tästä saamme kiittää Suomen poliittista johtoa.

Lähde:

magneettimedia.com/iranin-protestien-taustat-ja-geopoliittinen-tarkoitus/

About Ahmed Demir

Turkish businessman born and living in Turkey all time. I do not write in this site. I only publish what people are sending to me.