Näin Suomessa: verosuunnittelulla palkka verottomana käteen

Näin Suomessa: verosuunnittelulla palkka verottomana käteen

“Verosuunnittelulla palkka verottomana käteen

Yleisesti on tiedossa, että menestyvien yritysten johto- ja avainhenkilöt, sekä mm. lääkärit, juristit ja pankkiirit pystyvät siirtämään palkkatulonsa verovapaasti holding-yhtiöille. He voivat nostaa holding-yhtiöstä esim. 500.000 euron palkkatulosta osinkona viisihenkiselle perheelleen 450.000 euroa kokonaan verovapaasti. Koska he voivat myös vähentää kulujaan tästä summasta, verovapaus on käytännössä rajaton.

Tämä on kuitenkin vastoin voimassa olevia verolakeja.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi vuonna 2008 yllättävän päätöksen, jonka mukaan lääkäreiden palkat voidaan maksaa verovapaina osinkoina holding-yhtiön kautta tai siirtää osittain verovapaina osinkoina lääkäreille itselleen. KHO:n päätöksen jälkeen verovapaat osingot ovat lisääntyneet kulovalkean tavoin yllämainituissa piireissä.

Eduskunta on ottanut kantaa tähän KHO:n päätökseen täsmentämällä verolakeja vuonna 2009 siten, että osinko on sen henkilön ennakkoperintälain alaista ansiotuloa, jonka työpanoksesta on kysymys (Tuloverolaki 33 b § 3 momentti, EPL 13a §). Onkin mahdoton ajatus, että Eduskunnassa hyväksyttäisiin sellaisia lakeja, joilla vapautetaan Suomen isopalkkaisimmat tulonsaajat kokonaan tuloverojen maksamisesta.

Kantelu Eduskunnan oikeusasiamiehelle – tutkintapyyntö Valtionvarainministeriöön

Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia vastasi tätä asiaa koskevaan kantelukirjoitukseeni (Dnro 1737/4/12). Vastaus vahvisti Eduskunnan kannan lain tulkinnasta. Osinkona maksettu palkka tulee aina verottaa tekijänsä ansiotulona.

Oikeusasiamiehen kanslian laillisuusvalvontaan ei kuitenkaan kuulu puuttua Eduskunnan lainsäädäntötoimintaan eikä sen taustalla olevaan yhteiskuntapoliittiseen päätöksentekoon. Lain valvonta kuuluu tässä tapauksessa Valtiovarainministeriölle.

Lähetin tutkintapyynnön Valtiovaranministeriöön ja toimitin sen tiedoksi Verohallinnolle, laajasti medialle sekä poliittisille puolueille. Palautetta tuli vain vähän. Verohallinto kuitenkin vastasi.

Verohallinnosta ylitarkastaja Tomi Peltomäki vastasi 29.5.2012 päivätyllä kirjeellä, ettei julkisuuteen kuulu verottajan harjoittama verotus erilaisissa tilanteissa. Peltomäen mukaan palkanmaksupakkoa ei ole. Näille palkasta kieltäytyjille kelpaa kuitenkin raha verovapaina osinkoina.

Myös johtava lakimies Matti Merisalo vastasi 6.6.2012 selvittäen, että verottajan laintulkinta on yhteneväinen Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian kanssa. Molemmissa verohallinnon kirjeissä on kuitenkin sanoma, ettei näitä säädöksiä voida aina soveltaa vaikka rahan lähteenä onkin työpanos – eli verottaja hyväksyy verovapauden.

Yhtäkään puoluetta ei kiinnosta nämä miljardien eurojen verotulomenetykset, jotka koskevat sekä valtiota että kuntia.

Jos tuloverot hoidettaisiin verolain mukaisesti, kuntien talous olisi paremmassa kunnossa ja paisuviin sosiaalimenoihin saataisiin tuntuvaa täydennystä. Eläkelaitokset saisivat puuttuvat Tel-maksut, jolloin tulossa oleva eläkepommi ei räjähtäisi, eikä eläkeiän nostolla tarvitsisi paikata puuttuvia eläkemaksuja.

Suomessa käytössä “Kreikan malli”

Lehman Brothersin konkurssin on sanottu sekä laskeneen Suomessa bruttokansantuotetta että vähentäneen verotuloja. Epäilen, että samoihin aikoihin meillä yleistynyt verovapaus hyväosaisille on aiheuttanut nämä verotulomenetykset. Verohallinnon julkisissa verotiedoissa ei näy maksettuja verovapaita osinkoja.

Helsingin Sanomien mukaan lääkärit suosivat Lamborghineja.

Parhaassa tapauksessa autot ovat heille vähennyskelpoisia menoja. “Kreikan malli” kukoistaa ja voi hyvin Suomessa. Verottaja ei verota ja Valtiovarainministeriö ei tee mitään jotta verolait toteutuisivat.

Eikö Valtiovarainministerin ole syytä esittää muutos holding-yhtiöiden osinkojen verovapauteen? Alkuperäisen tarkoituksen mukaan yritykset saattoivat siirtää varojaan syrjään käyttääkseen ne myöhemmin investointeihin. Nyt holding-yhtiöt on valjastettu verolainvastaisesti veronkiertoon. Kaikkien osinkojen verovapaus täytyisi poistaa kokonaan kuten Hetemäen työryhmä vuonna 2010 esitti.

Miten tähän on tultu?

Taustalta löytynee poliittista ohjausta. Matti Vanhanen erosi pääministerin virasta 2009 ja siirtyi Perheyritysten liiton toiminnanjohtajaksi KHO:n päätöksen jälkeen. Verottajan harjoittamasta verotuskäytännöstä hyötyvät myös ja nimenomaan Perheyritysten liiton jäsenet.

Yksityistämisen kannattajat sanovat, että menettely tuottaa laadukkaiden ja edullisten palvelujen lisäksi myös verotuloja. Niin se tuottaakin, kun puhutaan työntekijöiden tuloverosta. Saman tuloveron he tosin maksaisivat myös julkiselta sektorilta saamastaan palkasta. Itse yritykset sen sijaan pystyvät hyvin helposti välttämään yhteisöveron, mikäli ne ovat osa kansainvälistä suuryhtiötä. Useimmat ovat, kuten vaikkapa terveys- ja sosiaalipalveluja tuottavat Mehiläinen, Attendo ja Coronaria.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mukaan valtio menettää vuosittin noin 1,6 miljardin verotulot kansainvälisten yritysten harjoittaman siirtohinnoittelun takia. Näin helposti se käy:

Konsernin Suomen yksikkö ottaa lainaa veroparatiisiin rekisteröidyltä emoyhtiöltä tarvitsipa se sitä tai ei. Korko sovitaan poikkeuksellisen suureksi. Suomen yksikkö maksaa tätä lainaa ja korkoja emoyhtiölle, jolloin tytäryhtiön tulos muuttuu alhaiseksi, on nolla tai näyttää peräti tappiolliselta. Näin Suomen yksikkö välttyy maksamasta yhteisöveroa Suomeen. Se voitto näkyy sitten siellä veroparatiisin emoyhtiön tuloksessa, Suomen verottajan ulottumattomissa.

Toiminta on laillista, jos se tehdään säädösten mukaisesti eli lainaa otetaan todelliseen tarpeeseen. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, kuinka paljon sitä otetaan ihan keinottelumielessä.

Sitten se toinen pikku-uutinen. Ylen jakelutekniikka yksityistettiin vuosituhannen vaihteen digiuudistuksen yhteydessä aika vähin äänin. Vuonna 2003 tämä yksityistetty Digita Oy myytiin ranskalaiselle TDF-konsernille 300 miljoonalla eurolla. Nyt TDF on myynyt koko roskan australialaiselle Commonwealth Bankin omistamalle infrarahastolle nimeltään First State Investment. Kauppasummaa ei kerrota. Toiminta lienee kuitenkin melko kannattavaa, koska vuonna 2011 Digita tuotti ranskalaisille omistajilleen 21 miljoonaa euroa voittoa.

Sitä tulee väksinkin miettineeksi, että kuinka paljon Digita olisi mahtanut tuottaa voittoa kotimaisessa omistuksessa. Ja kuinka paljon siitä voitosta olisi saatu valtiolle yhteisöveroa.

Kuka sitten maksaa näiden kansainvälisten yritysten voitot? Niin, miettikääpä sitä. Kuka se maksaa suomalaisten televisio-ohjelminen lähettämisen ja niiden katsomisen? Kuka maksaa kunnan velvoitteena olevat terveyspalvelut?

Yksityistämisen kannattajat sanovat, että menettely tuottaa laadukkaiden ja edullisten palvelujen lisäksi myös verotuloja. Niin se tuottaakin, kun puhutaan työntekijöiden tuloverosta. Saman tuloveron he tosin maksaisivat myös julkiselta sektorilta saamastaan palkasta. Itse yritykset sen sijaan pystyvät hyvin helposti välttämään yhteisöveron, mikäli ne ovat osa kansainvälistä suuryhtiötä. Useimmat ovat, kuten vaikkapa terveys- ja sosiaalipalveluja tuottavat Mehiläinen, Attendo ja Coronaria.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mukaan valtio menettää vuosittin noin 1,6 miljardin verotulot kansainvälisten yritysten harjoittaman siirtohinnoittelun takia. Näin helposti se käy:

Konsernin Suomen yksikkö ottaa lainaa veroparatiisiin rekisteröidyltä emoyhtiöltä tarvitsipa se sitä tai ei. Korko sovitaan poikkeuksellisen suureksi. Suomen yksikkö maksaa tätä lainaa ja korkoja emoyhtiölle, jolloin tytäryhtiön tulos muuttuu alhaiseksi, on nolla tai näyttää peräti tappiolliselta. Näin Suomen yksikkö välttyy maksamasta yhteisöveroa Suomeen. Se voitto näkyy sitten siellä veroparatiisin emoyhtiön tuloksessa, Suomen verottajan ulottumattomissa.

Toiminta on laillista, jos se tehdään säädösten mukaisesti eli lainaa otetaan todelliseen tarpeeseen. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, kuinka paljon sitä otetaan ihan keinottelumielessä.

Sitten se toinen pikku-uutinen. Ylen jakelutekniikka yksityistettiin vuosituhannen vaihteen digiuudistuksen yhteydessä aika vähin äänin. Vuonna 2003 tämä yksityistetty Digita Oy myytiin ranskalaiselle TDF-konsernille 300 miljoonalla eurolla. Nyt TDF on myynyt koko roskan australialaiselle Commonwealth Bankin omistamalle infrarahastolle nimeltään First State Investment. Kauppasummaa ei kerrota. Toiminta lienee kuitenkin melko kannattavaa, koska vuonna 2011 Digita tuotti ranskalaisille omistajilleen 21 miljoonaa euroa voittoa.

Sitä tulee väksinkin miettineeksi, että kuinka paljon Digita olisi mahtanut tuottaa voittoa kotimaisessa omistuksessa. Ja kuinka paljon siitä voitosta olisi saatu valtiolle yhteisöveroa.

Kuka sitten maksaa näiden kansainvälisten yritysten voitot? Niin, miettikääpä sitä. Kuka se maksaa suomalaisten televisio-ohjelminen lähettämisen ja niiden katsomisen? Kuka maksaa kunnan velvoitteena olevat terveyspalvelut?

Lähteet:

keskustelu.suomi24.fi/t/13032864/nain-suomessa-verosuunnittelulla-palkka-verottomana-kateen

www.verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=4791

suomimedia.wordpress.com/?s=verotus

About Ahmed Demir

Turkish businessman born and living in Turkey all time. I do not write in this site. I only publish what people are sending to me.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.